maanantai 25. tammikuuta 2016

Vapaapäivä

Friaryssa on lähes koko ajan vieraita. Ihmisiä tulee ja menee. Sunnuntaisin lounaan jälkeen vieraat lähtevät ja tunnelma muuttuu. Aikatauluun tulee pieniä muutoksia ja yhtäkkiä ollaankin perheen kesken. Kappelissa ja ruokasalissa on tilaa. Maanantaina on yhteisön vapaapäivä. Kellot eivät soita rukoushetkeen eivätkä aamiaiselle. Aamiaista toki on ja rukoustakin, mutta annetaan ihmisten nukkua pitkään, jos siltä tuntuu. Aamupäivällä järjestetään kaupunkiretki, vuoroviikoin Dorsetin kreivikunnan pääkaupunkiin Dorchesteriin ja naapurikreivikunnan Somersetin pääkaupunkiin Yeoviliin. Molempiin on vajaan puolen tunnin automatka. Sunnuntai-iltana ilmoitustaululle ilmestyy lappu, johon voi kirjoittaa nimensä, jos haluaa mukaan. "People carrieriin" mahtuu kuskin lisäksi kuusi. Jos lista on jo täynnä, voi silti tulla aamulla parkkipaikalle siinä toivossa, että joku nukkuu pommiin tai muuttaa mielensä. Perillä ehtii olla kaksi ja puoli tuntia. Siinä ajassa ehtii hyvin istua kahvilassa aamiaisella ja tehdä ostoksia. Kotiin palataan juuri sopivasti lounaalle. Kaksi "maanantaimanageria" huolehtii ruoanlaitosta ja kuljetuksista ja he saavat vapaapäivänsä myöhemmin viikolla. Iltapäivällä ehtii vielä kävelylle tai olla vain laiskana. Tiistaina saapuu uusi joukko vieraita ja työviikko alkaa.

Tänään kaupunkiretki suuntasi Dorchesteriin. Vaikka asukkaita siellä on alle 20 000, se on lähes aina vilkkaan näköinen. Niin pieneksi kaupungiksi siellä on hämmästyttävä määrä pieniä, kiinnostavia kauppoja ja kahviloita. Koska Lizzie ja minä olimme molemmat nukkuneet aamiaisen ohi, aloitimme päivän Re-Lovedissa cappucinolla ja pekonivoileivillä. Tämän teehuoneen ja vintagekaupan löysin jo ihan ensimmäisellä matkalla Dorsetiin vuonna 2013. Vietimme tyttäreni kanssa englantilaista rantalomaa Weymouthissa ja teimme yhtenä erityisen tuulisena päivänä retken Dorchesteriin. Tulen aina hyvälle tuulelle jo astuessani Re-Lovedin ovesta sisälle.



Hyvällä säällä South Streetille ilmaantuu torikojuja. Divarin tiski on aina erityisen houkutteleva. Tälläkin kertaa mukaan tuli kaksi kirjaa, puutarha-aiheisia molemmat.

Tämän päivän löydöt kirjatiskillä.


Me yhteisön jäsenet teemme palkatonta työtä. Saamme ylöspidon eli ateriat ja oman huoneen sekä "hammastahnarahaa" aluksi 25 puntaa viikossa. Kuuden kuukauden jälkeen summaa nostetaan 32 puntaan ja yli vuoden täällä viipyneet saavat 50 puntaa viikossa. Hammastahnan, kirjojen ja kahvila-aamiaisten lisäksi minulla kuluu rahaa juna- ja lentolippuihin, lehtiin, kahden puhelimen ylläpitoon ja vaatteisiin. Muutaman paidan olen ostanut charity shopista, jotka myyvät käytettyjä vaatteita edullisesti. Paikatut vaatteet kuuluvat asiaan täällä friaryssa. Alusvaatteita olen ostanut uutena. Usein ostan jotain pientä syötävää itselleni, vaihtelun vuoksi. Omenat ovat miltei ainoita hedelmiä, joita friaryssa tähän aikaan vuodesta on tarjolla, päärynätkin on jo kaikki syöty. Niinpä piipahdan kaupunkimatkan päätteeksi Waitroseen ja ostan granaattiomenan tai mangoviipaleita tai veriappelsiineja.

Tämän päivän löydöt ruokaosastolla.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti