Hilfield Friary

Yhteispotretti kesällä 2015. Kuvasta puuttuu useita jäseniä ja viisi kuvassa olevista on jo muuttanut pois sekä uusia tullut tilalle. Vain yhdellä veljellä näkyy olevan "virka-asu".

Kukapa olisi uskonut muutama vuosi sitten, että tulisin elämään kommuunissa, vähiten minä itse. Ja vielä uskonnollisessa yhteisössä! Täällä sitä nyt kuitenkin ollaan. Hilfield Friary on ainutlaatuinen yhteisö. Täällä asuu yhteensä 27 ihmistä, pari kissaa, lehmiä, lampaita, kanoja, possuja ja mehiläisiä. Asukkaista kuusi on fransiskaaniveljiä: Brother Vincent, Br Giles, Br Raymond Christian, Br Samuel, Br Hugh ja Br Kentigern John. He ovat antaneet perinteiset köyhyys-, naimattomuus- ja kuuliaisuuslupaukset. Heillä on ruskeat hupulliset kaavut ja valkoiset köysivyöt. Vyössä on kolme solmua, jotka tarkoittavat Brother Gilesin mukaan "no money, no sex and do as you're told to". Suurin osa maailman fransiskaaneista on roomalaiskatolisia, mutta näiden veljien sääntökunta on anglikaaninen Society of St Francis. Yhteisön jäsenten joukossa on yksi lapsiperhe, yksi pariskunta, nuoria välivuoden viettäjiä ja meitä keski-ikäisiä miehiä ja naisia. Jeesus Kristus on yhteisön elämän keskeinen tekijä ja kaiken toiminnan esikuvana on Assisin Pyhä Fransiskus. Kuulostaa kovin juhlalliselta. Yhdeksässä kuukaudessa elämästä on kuitenkin jo varissut pitkittyneen retriitin tunnelmat ja kaikki on alkanut tuntua ihan normaalilta elämältä. Melkein.

Salaisen Puutarhan krusifiksi

  

Jotta ei olisi ihan liian yksinkertaista ja mutkatonta elämäni täällä, niin minulla on nykyisin on/off-avioliitto. Aviomieheni on 50 vuotta sitten muuttanut Englannista Suomeen ja mieluusti haluaa jäädäkin sinne. Onneksi hän tulee tänne säännöllisesti ja silloin käännän avioliiton taas on-asentoon. Muina aikoina meillä on päivittäin skypetreffit. Juuri tällä viikolla oli se hämmentävä päivä, kun hän kuukauden yhteiselämän jälkeen taas pakkasi reppunsa ja hyppäsi Lontoon junaan ja sieltä kohti kotia. Hämmentävä se on siksi, koska ikävä on kaikkein pahin heti eron alussa. Yhdessä jakamamme huone on tyhjä ja hiljainen, sänky suuri ja autio. Joka kerta huoneeni muuttuu sotkuiseksi kaaokseksi muutamassa päivässä. Sitten viikon parin päästä alan hiljalleen siivoilla ja järjestellä sitä entiselleen. Siitä tulee taas minun huoneeni. Kun on 35 vuotta jakanut elämänsä, aikansa ja tilansa miehen kanssa (no ei aina sen saman), niin omassa huoneessa on oma viehätyksensä, kuten Virginia Woolf hyvin tiesi.

Onneksi on Cecily, jota voi silittää.

Yhteisön elämän tavoitteita on:

• elää yksinkertaista elämää rauhanomaisesti ja nöyrästi keskenämme
• toivottaa vierailijat tervetulleiksi, erityisesti syrjässä elävät ja muukalaiset
• huolehtia ja iloita ympäristöstämme
• tehdä työtä oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta maailmassa
• todistaa Jumalan ihmeellistä anteliaisuutta yhteisessä elämässämme
• jakaa näkyä rauhanomaisesta ja kestävästä elämästä maailmassa
• liittyä koko luomakunnan ylistys- ja kiitoslauluun. 

 Miten tämä kaikki käytännössä toteutuu, siitä kerron tulevissa postauksissa.